Historiaa

 

Luhalahti, Sipsiö, Heelteenkylä ja Isoröyhiö ovat Ikaalisten vanhoja jo rautakaudelta saakka asuttuja kyliä. Lähialueen etäämmällä olevat ns. talouskylät kuten Vaho ja Sisättö ja Juhtimäki on asutettu huomattavasti myöhemmin, pääosin vasta 1700 ja 1800 luvuilla. Asutuksen tiedetään levinneen lännen suunnalta Kokemäenjoen vesireittiä. Juhtimäkeä on asutettu myös Ruoveden suunnasta. 

Suurimmillaan väkimäärä on ollut viime vuosisadalla. Onpa Luhalahdesta suunniteltu itsenäistä kuntaakin. Suurten ikäluokkien aika oli myös kansakunnan yhdistystoiminnan kulta-aikaa. Tästä hienona esimerkkinä kuvissa vakavasti poseeraava urheiluseura, Isöröyhiön Jymy.  


"Jymyn joukkue": Jymyn voimisteluryhmä noin vuonna 1912. Joukkue esitti iltamissa ryhmävoimistelua ja lopuksi ihmispyramidin. Seuralla oli yhtenäiset esiintymisasut. Edestä vasemmalta: Kalle Papunen, Artturi Pentti, puheenjohtaja Taave E. Seppä (puvussa), Edvard Pentti, Eino Laukkala, Vilho Rosenblad; takarivi: Juho Heikkilä, Hanne Salomäki, Eino Paasto, Frans Hietaniemi, Juho Pentti ja Taavetti Salomäki.

Jymyn edustusjoukkue menossa hiihtokilpailuun Ikaalisten kauppalaan 1910-luvulla, taustalla on silloinen sairaala ja lääkärin talo Vienola, nykyinen terveyskeskus. Vasemmalla seisoo pitkien suksiensa kanssa joukkueen johtaja T.E.Seppä Sipsiöstä, muut henkilöt Saima Mansikka, Tilda Isoiitu, Kalle Papunen, Frans Hietaniemi, Edvard Pentti ja Peltosen veljeksistä Kalle ja Niilo.

Luhalahden kirkko 1930 luvulla.

Sipsiö on muiden lähikylien tavoin vanhaa asuinaluetta. 1940-luvun alussa tehdyt hautalöydöt on ajoitettu kansainvaellusajalle eli 400-600 jkr. Haudoista löytyi neljä keihästä, joista kolme oli ulkomaista tuontitavaraa Kaarle suuren valtakunnan ajoilta. Yksi keihäänkärjistä kuten myös löydetty kirves olivat kotimaisia, jotka todennäköisesti oli tehty omassa kylässä. Sipsiössä on todennäköisesti ollut seppä, sillä hautalöydöistä on paljastunut runsaasi raudan kuonaa.

 

Alaskylä 1950-luvulla.

Iso-Röyhiön kylä on syntynyt jo esihistoriallisena aikana. Muinaislöydöt ja hautaröykkiöt osoittavat, että seutu on ollut jatkuvasti asuttuna yli tuhannen vuoden ajan. Epävirallisesti kylä on jakautunut kahteen osaa;  Alaskylään ja Yliskylään, jota kutsuttiin aikanaan Rautamäeksi. 1540-luvulla Iso-Röyhiö oli taloluvultaan pitäjän suurin kylä. Taloja oli kilometrin matkalla 16. Isojaon yhteydessä 1700-luvulla Yliskylän taloja siirrettiin muualle kylän maille. Paikoilleen jäivät vain Yli-Oja, Paasto ja Hakala (yhdistettiin Yli-Ojaan 1900-luvun alussa). Alaskylän isännät eivät siirtoihin suostuneet joten tämä säilyi ryhmäkylänä.

(Lähde:Pentti Papunen 1982)

 

 

Arasalon linnavuori

1800-1900 luvun vaihteessa Arasalosta tehdyissä kaivauksissa paljastui kivikautiseen käyttöön viittaavia esineitä sekä rautakautinen sotakirves. Arasalo osoittautui olleen muinoin linnavuori, jota käytettiin puolustuseen ja suojautumiseen. Linnavuori jäi pois käytöstä suunnilleen 1100-luvun lopussa. Muinaismuistolain ja lääninhallituksen 21.12.1966 tekemällä päätöksellä Arasalon linnavuori ympäristöineen on rauhoitettu.